Jurmo, Turun ulkosaaristo · 16.6.–syyskuu 2026 · John Nurmisen Säätiö, Meren puolella · In English

INTER, Jurmo on kuuntelun tila Jurmon saarella Turun ulkosaaristossa. Paikkaa kuunnellaan ennen kuin sinne tuodaan mitään.
Teoksen alaotsikko, Meri kuuntelee meissä, nimeää sen keskeisen liikkeen. Merta ei lähestytä kaukaisena maisemana eikä kuvattavana aiheena, vaan olosuhteena, joka on muovannut havaitsemista, muistia, työtä, kieltä, hengitystä ja kuulumista.
Kappelin ja hautausmaan lähellä olevalla penkillä kuulija istuu keskellä kenttää, joka on jo täynnä ääniä, tuulta, säätä, hiljaisuutta ja etäisyyttä. Äänitykset on tehty saaren asukkaiden ja niiden kanssa, joiden elämä, suku tai muistot liittyvät läheisesti Jurmoon. Ne liikkuvat suomen ja ruotsin välillä, kuten saari itsekin. Englanti avaa teoksen kauempaa saapuville.
Kuuntelu ennen määrittelyä
INTER, Jurmossa kuuntelu alkaa ennen määrittelyä. Merta ei inhimillistetä, tehdä symboliksi tai etäiseksi kuvaksi. Sitä lähestytään jo olemassa olevien suhteiden kautta: työn, sään, pelon, huolenpidon, muistin, etäisyyden ja paluun.
Äänitetyt äänet puhuvat tavallisesta elämästä. Osa kuuluu saarella asuville, osa niille, joiden suku palaa tänne. Jotkut puhuvat työstä, jotkut lapsuudesta, menetyksestä tai arjen tarkkaavaisuudesta. Heitä ei pyydetä edustamaan merta tai selittämään saarta. He palaavat paikkaan, joka on muovannut heitä.
Kappelin, hautausmaan ja meren välisellä penkillä kuulija ei astu hiljaisuuteen. Silmien sulkeminen ei poista paikkaa. Se muuttaa tapaa kohdata se. Meri pysyy matalana kaiken takana, ei katseltavana näkymänä vaan olosuhteena, joka kulkee jo puheen, muistin ja tarkkaavaisuuden läpi.
Kuulija voi tuntea olevansa saaren, yhteisön ja kuulemansa ulkopuolella. Tätä etäisyyttä ei pidetä epäonnistumisena. Siitä tulee osa kuuntelua.

Äänityskenttä
Äänitykset tehtiin yhdeksän päivän aikana keväällä 2026. Kolmekymmentä ihmistä ja kolmekymmentä mikrofonia muodostivat yhden yhteisen äänityskentän. Keskustelut kulkivat suomeksi ja ruotsiksi arjen läpi: veneet, lapset, savu, kala, työ, sää, eläimet, sukulaiset, puhelimen kuuluvuus, kivirannat ja asiat, joiden ei pitäisi kadota.
Jossain vaiheessa yksi kysymys muutti huoneen rytmin:
Mikä on se ääni tai ilmiö, jota ilman Jurmo ei olisi enää Jurmo?
Tästä kysymyksestä tuli teoksen käsitteellinen perusta. Vastaukset eivät määritelleet saarta. Ne avasivat muistin, käytön, huolenpidon, pelon, etäisyyden ja kuulumisen kentän, jossa meri näkyi niiden tavallisten asioiden kautta, joista ihmiset puhuivat.


Prosessi ja materiaali
Teos syntyi äänitysten, keskustelujen, kuuntelusessioiden, materiaalikokeiden ja paikan päällä tehtyjen säätöjen kautta. Prosessi ei ollut erillään lopullisesta muodosta. Sen kautta teos oppi saaren olosuhteet.
Ulkokaiuttimet rakennettiin Jurmon säähän ja etäisyyksiin. Niiden muoto on peräisin laivojen tuuletushormeista ja ilmanvaihtokuvuista, kanavista, jotka yhdistävät tiloja sen sijaan että osoittaisivat yhteen suuntaan. Kaiutinrungot on valettu käsin betonista, jossa on sementtiä, hienoa hiekkaa, turvetta, nokea ja paikallista pintamateriaalia, jotta ne voisivat painua saaren maahan, kiviin ja säähän. Ajan myötä niihin voi kertyä sammalta ja muita jälkiä Jurmon kivien tapaan.
Jurmon kappelin urkuharmoni äänitettiin sävel kerrallaan. Näistä sävelistä sävellettiin matala, sumutorven kaltainen ääni. Se liikkuu äänitettyjen puheäänten välissä ja sitoo kuuntelun kenttää yhteen.
Materiaalia ei puhdistettu puhtaaksi. Puheen annettiin jäädä puheeksi. Tuulen annettiin jäädä tuuleksi.


Julkinen kuuntelu
INTER, Jurmo avautui 16.6.2026. Avajaisiin kokoontui saaren asukkaita, kesävieraita, yhteistyökumppaneita ja äänitysprosessiin osallistuneita. Kappelin ja hautausmaan ympärillä ääni, keskustelu, kuuntelu ja elävä esitys kohtasivat sään ja avomeren.
Avajaisten jälkeen installaatio jäi saarelle julkiseksi kuuntelutilaksi koko kesäksi. Teos ei tarvinnut erillistä taidetilaa. Se pysyi siellä, missä saarta jo kuljetaan, missä siellä vieraillaan, sitä muistetaan ja sen kanssa eletään.



Taiteilijakirja

Meri kuuntelee meissä on INTER, Jurmon kolmikielinen taiteilijakirja. Siihen on koottu valokuvia, kenttämuistiinpanoja ja katkelmia äänitysprosessista. Suomi kantaa taiteilijan prosessia, ruotsi kuuluu saaren arkipuheeseen ja englanti avaa teoksen kauempaa saapuville.

Jurmoon matkustaminen
Jurmoon pääsee yhteysalus m/s Utöllä Nauvon Pärnäisten satamasta. Matka kestää noin kolme tuntia ja etenee vähitellen sisäsaaristosta kohti avomerta. Matka on osa teoksen kynnystä: saari alkaa jo ennen perille tuloa.
Matka on maksuton, mutta se on varattava etukäteen Finferriesin varausjärjestelmän kautta. Tarkista ajankohtainen aikataulu ennen matkaa.
Tekijät
Konsepti, äänitykset, sävellys ja tilainstallaatio
Jaakko Autio
Äänet
Jurmon asukkaat ja saareen läheisesti liittyvät ihmiset
Esitys avajaisissa
Esa Pietiläinen
Yhteistyössä
John Nurmisen Säätiö, Meren puolella ‑ohjelma
Tuki
Kuvataiteen näyttöapuraha, Taiteen edistämiskeskus (Taike)
Kuvat
Jaakko Autio, merkityt kuvat Joonas T. Laine
INTERiä voidaan kehittää muihin paikkoihin ja yhteisöihin. Tietoa kuraattoreille · Kaikki teokset